On kesäkuu vuonna 2010. Turussa järjestetään Suomen Ilmailuliiton vuotuinen lentonäytös, ja sinne on tämän lentokoneista hullaantuneen teinin päästävä. Oulusta pääsi tuolloin Air Balticilla Turkuun ja sitä kautta aina Riikaankin, mutta matka vei tällä kertaa vain Turkuun. Matkassa oli kuitenkin yksi erikoisuus: Air Baltic on halpalentoyhtiö, ja tämä tulisi olemaan elämäni ensimmäinen lento halpalentoyhtiöllä.
Kauhea kauheampi halpalentoyhtiö
Vuonna 2010 halpalentoyhtiö oli terminä vielä kohtalaisen etäinen, pelottavakin, eikä niitä tosiasiassa kovinkaan montaa ollut. Ryanair oli jo voimissaan, Easyjet myös, mutta Air Baltic oli ehkä ensimmäinen, joka suomalaisille tuli toden teolla tutuksi. Air Baltic otti hyvinkin vahvan jalansijan Suomeen, ja lensi Riikasta Helsingin lisäksi Ouluun, Tampereelle ja Turkuun. Ouluun piti myös perustaa hubi ja asettaa kaksi lentokonetta pysyvästi sinne. Noh, se suunnitelma kuuluisasti kaatui, ja nykyisin Air Baltic lentää edelleen kaikkialle, paitsi Ouluun.
Halpalentoyhtiöistä ajateltiin, että niillä lentää lähinnä reppureissaajat rahan puutteessa, ja lentäminen niillä on yhtä helvettiä. Ja olihan se kohtalaisen hirveää: ennen lentoa ei saanut varata paikkaa kaverin vierestä, ja mukaan sai ottaa vain pienen repun. Tämän lisäksi peloteltiin useammalla sähköpostilla ennen matkaa, että jos et nyt osta isompaa laukkua, niin portilla odottaa iso lisämaksu jos se mukaan otettu reppu onkin 100 grammaa ylipainoinen, tai sentin liian iso. Ja jos olit ostanut itsellesi ruumalaukun, oli se maksanut enemmän kuin koko lento yhteensä. Portilla odotti myös laatikko, jossa oma laukku piti mitata. Kaiken kaikkiaan hyvin vastenmielinen ja nöyryyttäväkin kokemus.
Rummoa vai rakettispagettia?
Saat varmasti kiinni; se mitä pidettiin 2010 täysin vastenmielisenä, on nykyään arkipäivää, halusi tai ei. Halpalentoyhtiöt ovat pystyneet 2010 luvulla rakentamaan niin tehokkaan organisaation ja operaation, että lentämisen hinnat on painuneet murto-osaan siitä, mitä ne oli ennen 2010 lukua. Luonnollisesti lentomatkustajat innostuivat halpalentoyhtiöistä halpojen hintojen takia, ja moni oli valmis nipistämään omasta hyvinvoinnistaan halvan hinnan tähden. Ja kukapa ei! Jos joku vie paikasta A paikkaan B huomattavasti halvemmalla kuin joku muu, on valinta aika selvä. Tämän ovat ns. perinteisetkin täyden palvelun lentoyhtiöt joutuneet toteamaan, ja lähtemään surutta hintakilpailuun. Tämä ei tietystikään ole mitenkään mahdollista ilman palvelutason karsintaa, ja tätä moni yhtiö on tehnytkin.
Kun matkustaja valitsee ns. perinteisen täyden palvelun lentoyhtiön, on odotusarvo ja vaatimustaso kokemusta kohtaan täysin eri, kuin valittaessa halpalentoyhtiötä.
On tietysti ymmärrettävää, että perinteisten lentoyhtiöiden johto on pyrkinyt tekemään kaikkensa, että kilpailukyky pysyy, mutta se mitä he ovat unohtaneet on seuraava, ja tätä saa käyttää: Kun matkustaja valitsee ns. perinteisen täyden palvelun lentoyhtiön, on odotusarvo ja vaatimustaso kokemusta kohtaan täysin eri, kuin valittaessa halpalentoyhtiötä. Tähän voisi arkiesimerkkinä käyttää sitä, että kyllä odotusarvot ruokailukokemuksen kannalta ovat hyvin erilaiset Rummon Penne Pastan ja Rainbown rakettispagetin välillä. Molemmat ajaa asiansa, mutta vain toisesta jää aidosti hyvä mieli. Moni on kuitenkin valmis hyväksymään rakettispagetin, koska niitä saa kolme pakettia yhden Rummon Pennen hinnalla. Onhan siinä eroa.
Glamourin tuho - kuka pilasi lentomatkustamisen?
Aiemmin vihasin lausetta "lentäminenhän on vain bussi ilmassa", koska koin lentämisessä edelleen olevan jotain mystistä, ehkä vähän glamouriakin. Minunkin on kuitenkin myönnettävä, että kyllä monessa bussissakin on mukavempaa kuin nykyisissä lentokoneissa. Niin me vain olemme hyväksyneet tämänkin, ihan kuten jossain vaiheessa hyväksyimme, että kahvilassa kahvilla käydessä astiat täytyy itse viedä lähes tiskiin asti. En näe mitään ongelmaa siinä, että meillä on karsittuja palveluita, mutta näen ongelman siinä, ettei meillä ole enää vaihtoehtoja. Kerro minulle yksikin lentoyhtiö, joka tarjoaa lämpimän ruoan 2h euroopan lennolla myös turistiluokassa? Niinpä. Tämä oli vielä 2012 täysin arkipäivää, odotusarvokin. Istun parhaillaan Finnairin Airbus A321:ssa matkalla Oulusta Helsinkiin, ja valittavanani on esanssinen mustikkamehu tai vesi. Näköjään se mustikkamehukin oli jäänyt kuormaamatta, ja tarjolla onkin vain vettä.
Minulla on hypoteesi: kunhan maailma pääsee jossain vaiheessa eteenpäin sodista ja koronoista, tulee varmasti jollekulle mieleen, että voisikohan matkustaminenkin taas olla ihan kivaa? Olen aivan varma, että tulemme vielä näkemään täyden palvelun lentoyhtiötä, ja tästä on jo ensimmäisiä merkkejä näkyvissä. Siitä lisää ensi kerralla.
Mitä sinä olet mieltä, onko lentäminen nykyään kurjaa, ja olihan ennen kaikki paremmin, olihan? Kerro kommenteissa!!
댓글